Kaija Järvinen, 153


1) Ikä, ammatti, perhesuhteet, luottamustehtävät
  • Olen 47-vuotias kolmen lapsen äiti. Perheeseen kuuluu lasten isä ja monta pörröistä nelijalkaista. Työskentelen poliisina (APT) Hämeen poliisilaitoksella. 
  • Olen kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen. Lisäksi kuulun VASU2017 - ohjausryhmään. 
  • Olen Heinolan Zonta-kerho ry:n puheenjohtaja, Lusin kyläyhdistys ry:n sihteeri ja osallistun lisäksi MLL:n Heinolan paikallisyhdistyksen isosiskotoimintaan.
  • Olen nyt muutaman vuoden aikana järjestänyt Joululeivonnaisia vähävaraisille -tempauksen. Uskon, että pienelläkin panostuksella, tavalla tai toisella, voimme osaltamme auttaa avuntarvitsijoita.

2) Miksi puolueisiin sitoutumaton PaHe?
PaHen toiminta on avointa, keskustelevaa ja eri mielipiteet huomioivaa yli puolue- ja kuntarajojen.

Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen peilautuvat tavasta toimia niin PaHeen sisällä kuin myös kaikessa yhteistyössä mitä teemme. Puoluepolitikointi ei ole ohjaamassa meidän päätöksiä Heinolan kaupungin ja kaupunkilaisten suhteen.

3) Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Tavallista arkipäivää ei sikäli ole. Osaltaan siihen on vaikuttamassa kolmijaksotyö. Paremman kuvan elämän sisällöstä antanee vähän pitemmän ajanjakson kuvaileminen. Ensisijaisen tärkeää on yhteisen ajan viettäminen perheen kanssa, harrastaen, matkustaen tai vaan nauttien yhdessäolosta. Harrastuksiin kuuluu muun muassa kuntosali, uiminen ja ratsastus. Kesäaikaan on lisäksi ihana suppailla, pyöräillä ja rullaluistella.

Sosiaalisen työnkuvan ja muun toiminnan vastapainona nautin luonnon läheisyydestä, verkkaisesta, rauhallisesta olosta mökillä muun muassa soutaen, uiden ja saunoen.

Arkipäiviin sisältyy myös eri yhdistystoimintoihin liittyvien asioiden hoitaminen. No, lisäksi on toki kokouksia edellä mainittuihin liittyen sekä kuntapolitiikan saralta, unohtamatta eri tapahtumien järjestämistä.

4) Mainitse kolme asiaa, jotka olet sitoutunut tekemään Heinolan hyväksi.
  • Pidän tärkeänä alueellisten palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä. Kaupungin ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä tulee lisätä ja yhteisiä palvelumuotoja suunnitella ja kehittää. Palvelumuodoissa tulee huomioida yhteisöllisyyden ja välittämisen vahvistaminen ikäryhmien välillä.
  • Sitoudun edelleen vahvasti ajamaan lasten ja nuorten oikeuksia ja etuja heitä koskevissa asioissa. Valtuustoaloitteeni myötä toivon, että Heinolassa otetaan käyttöön lasten ja nuorisovaikutusten arviointi päätöksenteossa. Arvioinnin pohjalta päättäjillä on tarvittava tieto puuttua ongelmiin, ehkäistä niiden syntyä ja turvata tai parantaa tarvittavia palveluja ja niiden saatavuutta. Vaikutusarviointi tulisi ottaa käyttöön eri ikäryhmiä koskettavissa asioissa, kuten vanhustenpalveluissa. Kotihoidon palvelujen laatua tulee seurata ja kehittää. Resurssimäärät tulee olla riittävät. Arvokas vanhuus kuuluu jokaiselle.
  • Kunnossa kaiken ikää – ohjelman periaatteita noudattaen pitäisi vastaavanlainen etuisuus huomioida myös koskettamaan vähävaraisten perheiden ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluja. 
5) Mikä on paheesi?
Olen yötouhuaja. Juu, erinäiset yhdistys- ja luottamustehtäviin kuuluvat asiat tulee hoidettua enimmäkseen yöaikaan, kun lapset nukkuvat. Voisiko vuorokaudessa olla enemmän kuin 24 tuntia?

6) Mikä Heinolan päätöksenteossa on hyvää? Mitä muuttaisit?
Olen yksityiskohtaisemman talousarvion ja -suunnitelman laatimisen kannalla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa pitäisi olla yksityiskohtaisemmat selvitykset toimialueisiin kuuluvien palveluiden laadusta ja käyttäjäkunnasta. Selvityksessä tulisi olla laaja-alaisemmat tiedot ja vaikutusarvioinnit, joiden pohjalta päättäjät voisivat muun muassa perustellusti arvioida henkilöstöresurssit ja kohdentamisen oikein. Pidän myös tärkeänä, että selvityksessä huomioitaisiin esimerkiksi hyvinvointikertomuksessa ilmenevät asiat. Mielestäni meidän tulisi panostaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.

7) Terveiset kuntalaisille.
Toisten arvostaminen ja huomioiminen iästä ja erilaisuudesta huolimatta tulisi juurtua jokaiseen meistä. Näin me osaltamme ennaltaehkäisemme syrjäytymistä, pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Pyyteetöntä auttamishalua ja yhdessä tekemistä pitäisi nostattaa entistä enemmän keskuuteemme yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.